40 vuotta kaukolämpöä Nurmeksen parhaaksi

Nurmeksen Lämpö Oy:n perustava yhtiökokous pidettiin Nurmeksessa 10.11.1975. Ensimmäinen asiakas oli terveyskeskus ja se liitettiin verkostoon alkuvuodesta 1976. Lämmön lähteenä oli uusi 1,9 MW:n siirrettävä öljylämpökeskus.

Vuoden 1977 syksyllä otettiin käyttöön toinen uusi  2 + 2 MW:n siirrettävä öljylämpökeskus. Lämpökeskus sijoitettiin teknisen viraston viereen ja sillä lämmitettiin Porokylän aluetta.  1,9 MW:n lämpökeskus siirrettiin keskustaan ylä-asteen palosolaan ja sillä lämmitettiin suuria koulukiinteistöjä. Vuonna 1978 otettiin käyttöön uusi 3 + 6 MW:n siirrettävä öljylämpökeskus. Se sijoitettiin  Raatihuoneenkadun varteen, kaupungintalon alapuolelle. Sillä lämmitettiin keskustan aluetta. Tässä vaiheessa verkostoa oli  1,8 km ja asiakkaita 7 kpl, joiden liittymisteho oli 3,59 MW:a. Vuonna 1979 alkoi Pitkänmäen alueen lämmittäminen Sastan hallin myötä. 1,9 MW:n lämpökeskus siirrettiin Pitkällemäelle.

Vuonna 1983 rakennettiin yhdysjohto Porokylästä Vinkerlahteen, josta hankittiin lämpökeskustontti. Tontille rakennettiin 480 m3 raskasöljysäiliö ja Porokylästä siirrettiin 2 + 2 MW:n lämpökeskus sinne. Vuosina 1984 – 1985 yhdistettiin Keskustan ja Porokylän verkostot ja rakennettiin yhdysjohto Ritoniemeen. Samalla Ritonimeen rakennettiin kiinteä  lämpökeskus, joka piti sisällään 10 MW:n BIO-polttoainekattilan ja 8 ja 4 MW:n raskasöljykattilat.  Lämpökeskuksen valmistumisen myötä alkoi tähän päivään jatkunut yhteistyö Nurmeksen sahan kanssa. Vuonna 1985 lämpöyhtiön henkilöstö sai nykyisen muotonsa.

Keskustassa ollut 3 + 6 MW:n lämpökeskus siirrettiin Vinkerlahteen ja 2 + 2 MW:n lämpökeskus siirrettiin Pitkällemäelle ja siellä ollut 1,9 MW:n lämpökeskus Vinkerlahteen. Kaukolämpöverkostoa oli 11,4 km ja asiakkaita 61 kpl. Vuonna 1986 Hyvärilän matkailualuetta alettiin lämmittää 1,9 MW:n lämpökeskuksella.

Vuonna 1997 Pitkällemäelle ja Hyvärilän matkailualueelle rakennettiin yhdysjohto, jolloin koko taajama-alueen verkostot olivat yhdessä.  Alueita lämmittäneet siirrettävät lämpökeskukset poistettiin käytöstä.

Seuraavat kymmenen vuotta olivat yhtiölle raskaita aikoja. Lämpökeskus- ja verkostoinvestointien raskaat pääomakulut painoivat taloutta ja samalla alhainen öljyn hinta ei houkuttanut uusia asiakkaita liittymään kaukolämpöverkoston piiriin.

Vuosituhannen vaihteeseen mennessä tiukan talouskuurin ansiosta kaukolämpö saavutti jälleen kilpailukyvyn kiinteistökohtaiseen lämmitykseen nähden. Tämä lisäsi etenkin omakotitalojen halukkuutta liittyä kaukolämpöön.  Vuonna 2002 kaukolämpöverkostoa  oli 25,8 km asiakkaita 119 kpl ja lämmönmyynti ylitti 40.000 MWh rajan. Samana vuonna hankittiin Ritoniemeen 4 MW:n tehoinen BIO-lämpökeskus. Vuonna 2008 valmistui Vinkerlahteen uusi itsenäisesti toimiva  4 MW:n tehoinen BIO-lämpökeskus  joka piti sisällään myös 2 ja 5 MW:n nestekaasukattilat. Samalla poistui käytöstä 480 m3 öljysäiliö ja 3 + 6 MW:n siirrettävä lämpökeskus.

Vuosien 2004 – 2014 aikana kaukolämpöverkostoa on rakennettu 24,5 km. Rakentaminen  on kohdistunut omakotialueille. Kaikkiaan verkostoa on 51 km ja lämmitettävää tilavuutta 1.230.000 m3. Asiakkaita on 443 kpl ja niiden vuotuinen lämmönkäyttö on 43.000 MWh.

2019 verkoston pituus on n. 54,5 km ja vuotuinen lämmönkäyttö on noin 60 000 MWh. Asiakasmäärä on kasvanut viime vuosina tasaisesti noin 5-10 asiakkaalla/vuosi.